Suomen metsäpolitiikka – Puusta pitkälle ja tikusta asiaa!

Metsien kestävä hyödyntäminen on ollut merkittävässä roolissa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä monien sukupolvien ajan tai oikeastaan aina. Me olemme osanneet Suomessa hoitaa metsiämme kautta historian. Kuulun itse siihen noin 620000 suomalaisen joukkoon, joka omistaa metsää. Olen kyllä sieltä pienemmästä päästä ja vielä kolmen kuolinpesän kautta. Laaja omistajakunta on rikkaus ja mahdollistaa metsäisen menestystarinan jatkumisen. Omistajakunnassa on monia, jotka huolehtivat metsästä ja sen kasvusta, tietäen sen, että hänen edustama sukupolvi ei tule tästä metsästä tuottoa saamaan. Silti metsän hyväksi tehdään tunnollisesti työtä, ihan metsän ja sen rauhoittavan vaikutuksen vuoksi, seuraavan sukupolven hyväksi ja ihan yhteiskuntavastuuta tuntien. Suomalainen metsänhoitotyö on ollut aina työtä metsäluonnon hyväksi sekä metsien kasvi- ja eläinkunnan monimuotoisuuden suojelua. Tieto oikea-aikaisesta hoidosta ja harvennukseen on siirtynyt sukupolvelta toiselle, ihan luontevasti ja siellä oikeassa oppimisympäristössä metsässä. Oikea-aikaiset metsänhoidolliset toimet meidän tulee jatkossakin varmistaa, vaikka iso osa metsänomistajaista asuu kaupungissa, eivätkä välttämättä edes käy metsäluonnossa.

Metsäpolitiikassa pieni, mutta keskeinen osa on tietysti itse metsä ja puun kasvaminen. Todellisuudessa metsä elättää ja vaikuttaa paljon enemmän meidän arkeen ja hyvinvointiin, ihan huomaamatta. Suomalainen metsä on ollut tietysti keskeinen tekijä metsäteollisuuden kehittymiselle. Metsäteollisuuden oheen on kehittynyt metalliteollisuutta, toimittamaan metsäteollisuudelle koneita ja laitteita sekä huolehtimaan niiden jatkuvasta kunnossapidosta. Kemianteollisuus on puolestaan kehittynyt jatkojalostamaan metsäteollisuuden tuotteita niin, että siitä kaadetusta puusta saadaan enemmän, kuin pelkkää mäntysuopaa hyötykäyttöön. Metsän ympärille on siis kasvanut nykypäivänä Suomen keskeisimmät vientiteollisuusalat metsä-, metalli- ja kemianteollisuus. Vientiteollisuus puolestaan tuo sitä hyvinvointia Suomeen, jolla voidaan rakentaa kansalaisten hyvinvointi- ja palveluverkosto terveydenhuoltoineen, kouluineen ja liikuntapaikkoineen. Samoin vientiteollisuuden menestyksellä on merkitystä koko sisämarkkinoiden toimintaan. Nämä vientiteollisuusyritykset ovat isoja yrityksiä ja toisaalta sanotaan, että pienet yritykset työllistävät. Se pitää täysin paikkaansa, mutta suuri osa pienten yritysten tilauksista tulee isoilta vientiteollisuusyrityksiltä. Toisaalta niillä on keskeinen rooli myös sisämarkkinoiden kannattavassa ja työllistävässä tuotannossa tai palveluissa.

Metsäpolitiikka vaikuttaa myös metsäteollisuuspolitiikkaan. Suomalaisen metsäteollisuuden tehtaita on viimeisten vuosikymmenten aikana siirtynyt sekä kauaksi itään, että länteen. Kansainvälinen sijoitustoiminta on herkkää ja vihervasemmistokeskustalainen hallitus on jo varomattomilla sanoillaan saanut sijoittajat varpailleen. Tehtaan isäntä harkitsee tarkkaan, mistä saadaan tehtaalle häiriöttömin raaka-ainevirta. Yksikin poikittainen, varomaton ja vailla todellisuuspohjaa sanottava sana esimerkiksi hiilinielujen riittämättömyydestä maassamme, voi johtaa tehdasinvestoinnin jäädyttämiseen, siirtämiseen muualle tai ainakin se siirtää tehdasinvestoinnin aloittamista. Nykyhallituksen puheet hiilinielujen riittämättömyydestä ja sukupolvien ajan harjoitetun metsäpolitiikan turmiollisuudesta, ovat jo saattaneet vaarantaa tulevia investointeja ja niiden sijoittumista suomeen.

Minä ja Kokoomus haluamme, että metsäteollisuus kehittyy edelleen ja kaadettavasta puusta saadaan aina suurempi osa muuhun hyötykäyttöön kuin polttamisen kautta lämpöenergiaksi. Haluan nähdä jo lähivuosina metsiin perustuvan biotalouden kansainvälisesti menestyvänä toimialana, joka tarjoaa ratkaisuja ilmastomuutoksen torjuntaan ja tuo edelleen sitä hyvinvointia suomalaisiin koteihin, mitä se on tuonut monien sukupolvien ajan. Meidän metsäpolitiikkamme on myös hyvää ilmastopolitiikkaa, joka varmistaa hiilinielujen jatkuvan vahvistumisen, joka puolestaan varmistaa kasvihuonekaasujen riittävän sitomisen puun kasvuun. Metsien hiilivaraston pitkäjänteinen kasvu varmistaa puun käytön lisäämismahdollisuudet, jota puolestaan varmistetaan panostamalla talousmetsien kasvukuntoon ja luonnonhoitoon.

Metsäteollisuuden toiminnan varmistamiseksi ja pysymiseksi Suomessa meidän tulee vahvistaa metsien kasvua esimerkiksi tuhkalannoituksella. Voimme hyödyntää metsävaratietojamme esimerkiksi turvemaiden osalta enemmän. Lisäksi tulee antaa tilaa alan innovaatioille, antamalla tilaa erilaisille metsänkasvatusmetodeille. Rajapintojen ja kokeilujen kautta luonnosta ja luonnontuotteiden kehittämisessä voidaan löytää jotakin uutta. Vahvistetaan metsien kykyä sitoa hiiltä tasapainoisin ja reiluin keinoin, jolloin kaikki ovat voittajia, ennen kaikkea metsä itse. Lisätään puurakentamista, fossiilipohjaisten materiaalien käytön kustannuksella, jolloin saadaan piristysruiske myös mekaaniselle metsäteollisuudelle, puunjalostus- ja talotehtaille sekä tietysti mekaanisen metsäteollisuuden monipuolisille vientimahdollisuuksille. Metsätalouden reiluihin keinoihin kuuluu myös omistusrakenteen selkeyttäminen, siirtymällä metsäkuolinpesissä enemmistöpäätöksentekoon. yhteismetsien verotus tulee laskea muun yhteisöveron tasolle 20 prosenttiin, jolla puolestaan edistetään kaikkien toivomaa sinivalkoista omistusta. Vapaaehtoiseen suojelun reiluja keinoja voisivat olla metsänomistajien mahdollisuus hyötyä hiilensidontakorvauksista ja ekologisesta kompensaatiosta, huomioiden sen vaikutus kansallisiin maankäyttösektorin päästövelvoitteisiin ja metsienkäytön tasapainoiseen kokonaisuuteen sekä teollisuuden raaka-aineen ennustettavaan ja pitkäjänteiseen saatavuuteen.

Lähden siitä ajatuksesta, että Suomen metsät ja metsäpolitiikka tulee pitää meidän omissa käsissämme ja meidän tulee vaikuttaa EU-politiikkaan sen periaatteen suuntaisesti. Metsien ja muun luonnonsuojelussa sekä ennallistamistoimissa on edettävä vapaaehtoisuuden pohjalta. Haluan, että työtä metsäluonnon puolesta jatketaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kokoomus on kanssani sitoutunut lisäämään valtion metsien suojelua, suojelemalla vanhat, luonnontilaiset metsät. Kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) sekä Helmi-elinympäristöohjelman rahoitukseen 20 miljoonan euron lisäpanostusta hallituksen osoittamaan rahoitukseen verrattuna.

Matti Peltola, 171
kansanedustajaehdokas (Kok)
Oulun vaalipiiri