Suomen kor­ko­me­not nou­se­vat 1,5 mil­jar­diin

Kokoomus on toistuvasti kysynyt, miksi hallitus ei ole tehnyt tarvittavia ja jo aiemmin sovittuja säästöpäätöksiä?

Mitä Suomi olisi ilman laadukasta, maksutonta koulutusta, neuvoloita ja sairaanhoitoa? Tai puhdasta luontoa ja vettä, luotettavaa poliisia ja uskottavaa maanpuolustusta? Jotta tärkeät hyvinvointipalvelut ovat myös tulevien sukupolvien saatavilla, nykypäättäjien on kannettava vastuuta turvallisuusratkaisujen ohella myös kestävästä taloudesta.

Valitettavasti vasemmistohallituksen valinta on ollut päinvastainen. Keskustan tuella Marinin hallitus on kasvattanut valtionvelkaa 40 miljardilla eurolla. Toki osa siitä on perusteltua koronapandemian ja Putinin hyökkäyssodan vuoksi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan hallituksen velanotosta 11 000 000 000 euroa on kuitenkin syntynyt aivan muista kuin kriisimenoista. Valtion velkamenoja on siis kasvatettu kriisien varjolla.

Alkukaudella ihmettelin suuresti, kun useat hallituskollegat totesivat, ettei valtion tarvitse maksaa velkaa eikä koroilla ole suurta merkitystä. Ensi vuonna Suomen korkomenot ovat 1,5 miljardia euroa. Minä kohdentaisin tuon summan mieluummin peruskoulutukseen ja perhepalveluihin, terapiatakuuseen, syöpähoitoihin sekä lähi- ja koulupoliiseihin.

Kokoomus haluaa, että valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien talous on kestävällä polulla. Tämä edellyttää päätöksiä, joilla luodaan suomalaisille hyvinvointia, yrityksiä ja uusia työpaikkoja, kestävää talouskasvua, tuottavuuden nousua muun muassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksilla sekä menovähennyksiä.

Kestävä hyvinvointi syntyy ihmisten hyvinvoinnista, työstä ja yrittämisestä. Uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yrittäjiä on kannustettava riskinottoon. Tavoitteena tulee olla, että Suomi on maailman paras paikka yrittää ja investoida.

Kokoomus on esittänyt työn ja eläkkeiden verotuksen keventämistä ensi vuonna tasaisesti kaikilla tulotasoilla. Ahkeruudesta tulee palkita. Esimerkiksi keskituloisen suomalaisen verotus kevenisi noin 300 euroa vuodessa. Tulevana talvena jokaiselle lisäeurolle olisi käyttöä.

Tarvitsemme myös toivoa. Kriisien keskellä suomalaiset ansaitsevat ratkaisuja ja toivoa huomisesta. Kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissa toistuvasti, miten turvallisuuteen ja tulevaisuuteen satsataan samalla, kun menoja ja velkaantumista vähennetään. Haluamme vahvistaa niitä tekijöitä, jotka ovat tehneet suomalaisista yhden maailman onnellisimmista kansoista.

Kokoomus on toistuvasti kysynyt, miksi hallitus ei ole tehnyt tarvittavia ja jo aiemmin sovittuja säästöpäätöksiä?

Valtiovarainministeri Saarikko vastasi, että hallitus tilasi nyt menokartoituksen. Menokartoituksen ja sen myötä vaikeat päätökset voi sitten jättää perinnöksi uudelle hallitukselle.

Mari-Leena Talvitie

Kansanedustaja