Kaupungin elinvoimaan ja työllisyyteen tulee investoida

Oulun kaupungin elinkeinopolitiikan tarkoituksena on luoda yrityksille ja yrittäjyydelle toimintaympäristö, joka edistää yritysten syntymistä, toimintaa, kasvua ja kilpailukykyä sekä työllisyyttä. Business Oulu -liikelaitos toteuttaa kaupungin elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallintokuntien, yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa.

Kaupunginjohtajan vuoden 2021 talousarviossa on esitetty BusinessOulun toiminnalle 41,5 miljoonan euron avustus, josta yli 80 % käytetään työllisyyden hoitoon. Tänä vuonna kaupungin avustuksesta maksetaan 24 miljoonaa euroa Kelalle pitkään työttömänä olleiden työmarkkinoiden kuntaosuutena. Kelan maksama työmarkkinatuki on keskimäärin 703 euroa kuukaudessa. Jos työttömyys pitkittyy 400 päivän ansiosidonnaisen päivärahan jälkeen yli 300 päivää, kaupunki maksaa ylimenevältä osuudelta 50 % ja yli 1000 päivän jälkeen 70 % työmarkkinatuesta. Lisäksi lähes 10 miljoonaa euroa maksetaan erilaisina työllistämisavustuksina työttömille, yrityksille ja tärkeää työtä tekeville kolmannen sektorin järjestöille. 

BusinessOulun elinkeinopalvelujen osuus kaupungin avustuksesta on noin 6,1 miljoonaa euroa (alle 0,5 % kaupungin budjetista). Se käytetään Oulun elinvoiman kehittämiseen ja lähes 3 000 yrityksen palvelemiseen. Tavoitteiksi on kirjattu 2 000 uutta työpaikkaa, merkittävä määrä yksityisiä investointeja ja oululaisten yritysten viennin kasvattaminen. Oulun näkyvyyteen Suomessa ja maailmalla käytetään noin 0,9 miljoonaa euroa. Erilaisiin kehityshankkeisiin kohdistettavan ulkopuolisen rahoituksen määrä vuonna 2021 on arviolta 2 miljoonaa euroa.

Vuodenvaihteessa alkavalla työllisyydenhoidon kuntakokeilulla tavoitellaan parannusta avoimien työpaikkojen ja työttömien kohtaamiseen. Kokeiluihin ohjataan kokeilualueilla ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat ja kaikki maahanmuuttajat, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalveluissa TE-toimistoissa. Kokeiluun osallistuvat Oulu, Kempele, Liminka, Muhos, Ii, Tyrnävä, Lumijoki ja Hailuoto. Asiakasmäärän odotetaan olevan noin 14 000 työtöntä.

BusinessOulun elinkeino- ja työllisyyspalvelujen tavoitteet tukevat toisiaan. Kuntakokeilun asiakkaille löytyy paikka työelämässä, kun saadaan työ ja tekijä kohtaamaan. Ratkaisu voi löytyä myös kouluttautumisesta tai yrittäjyydestä. Yrityskentän uudistuminen ja kasvuyritykset ovat työllistymisen avaintekijöitä. Uudet työpaikat syntyvät pääosin yrityksiin liiketoiminnan uudistumisen, viennin ja kasvun kautta. Elinkeinoja kehitetään läheisessä ja hyvässä yhteistyössä ELY-keskuksen, TE-palvelujen, Pohjois-Pohjanmaan liiton ja lukuisten yksityissektorin toimijoiden kanssa. Pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksessa järjestöjen rooli on merkittävä.

Oulun korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä tehdään maailmanluokan kehitystyötä ja kansainvälisessäkin mittakaavassa poikkeuksellisen ketterää yhteistyötä yritysten ja viranomaisten välillä. Esimerkiksi painettavan elektroniikan innovaatiokeskus PrintoCent ja sen ytimeen kuuluvat yritykset ovat saaneet asiakkaikseen suuria autonvalmistajia samalla kun Ouluun on syntynyt merkittävä Automotive-klusteri. Terveys- ja biotiedeyritysten verkosto OuluHealth puolestaan on nostanut Oulun Euroopan tärkeimpien terveysteknologiakeskittymien joukkoon. Matkapuhelinteknologioitten kehityksessä Oulu on yksi Euroopan isoimmista keskittymistä ja seuraavan matkapuhelinsukupolven (6G) johtava kehityspaikka. Seuraava iso haaste on saada Ouluun täällä kehitettyjen innovaatioiden kaupallistaminen ja valmistus.

Hyvästä, monipuolisesta tutkimuksesta tulisi saada enemmän skaalautuvaa ja nopeaa kasvua tavoittelevia yrityksiä, jotka toisivat kaivattuja työpaikkoja alueelle ja mahdollisesti pitkällä tähtäimellä yhteisöveroja. Iso hidaste uusien yritysten synnyssä on riskirahoituksen puute. Ouluun tulisi perustaa merkittävän kokoinen riskirahoitusrahasto nyt valmistelun alla olevasta EU:n koronan elvytyspaketista.

Monipuolisesti koulutettu työvoima, hyvät logistiset yhteydet, toimivat ja luotettavat energiaverkot sekä suunnitteilla olevat optiset kaapelit tulisi tuoda rohkeasti ja näkyvästi esille potentiaalisille investoreille.

Elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman ylläpitämiseksi tarvitaan julkisia investointeja mahdollistamaan kulttuuri-, matkailu- ja elämystalouden menestyminen kaupungissa. Hietasaaren alueen ja hienojen luontokohteittemme kehittäminen sekä monitoimiareenan mahdollistaminen asema-alueelle ovat tärkeitä kokonaisuuksia viihtyvyyden lisäämiseksi.

Sami Pikkuaho

Puheenjohtaja, Business Oulu -liikelaitos johtokunta