Lapsissa ja nuorissa on Oulun ja Suomen tulevaisuus. 

Forum 10.3.2021

Oulussa on tällä hetkellä menossa paljon hyvää työtä kaupungin viihtyisyyden parantamiseksi ja arjen turvallisuuden varmistamiseksi. Tulevaisuuden ja kaupunkibrändin kehittämisessä meidän on kuitenkin vielä lisättävä huomiota lapsiin ja nuoriin.  

Nuorten työttömyys on vakava uhka. Työn tekeminen on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Jos nuori ei opiskelun jälkeen työllisty, se voi muodostaa käännekohdan, jossa nuoren koko tulevaisuus on uhattuna. Oulun seutu on nyt sitoutunut työllisyyden kuntakokeiluun, joka alkaa maaliskuun alussa ja johon Oulun kaupunginvaltuusto antoi äsken lisämäärärahan. Tavoitteena on aikaisempaa paremmin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä, koulutukseen ohjautumista ja tuoda samalla uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Haluan uskoa, että tämä on iso askel oikeaan suuntaan.

Lapsia ja nuoria uhkaaviin vaaroihin puuttumisen pitää olla jämäkkää. Ei riitä, että olemme esimerkiksi kasvaneista huumeongelmista vain huolissamme ja hyssyttelemme. Ongelmiin täytyy etsiä ratkaisu. Huumeiden käyttö ja huumekauppa uhkaavat koko yhteiskuntamme hyvinvointia ja turvallisuutta. Suuri osa huumeista virtaa avoimen länsirajan kautta ja ne tulisi myös pysäyttää sinne. Tämä vaatii lisäresursseja, mutta panostus maksaa varmasti itsensä takaisin. Jos on yhteinen tahtotila niin kyllä keinotkin löytyvät. Valitettavasti monet tahot edelleen vähättelevät huumeongelmia. Jotkut esittävät jopa kannabiksen käytön laillistamista. Pimeät verkot helpottavat huumeiden saatavuutta. On selvää, että poliisi ei selviä ongelmakokonaisuuksista yksin, tähän taisteluun tarvitaan koko yhteiskunnan tuki.

Ongelmiin joutuneet nuoret tarvitsevat myös lääketieteellistä ja sosiaalityön apua, erityisesti matalan kynnyksen paikkoja, joissa nuoret tulevat aidosti kohdatuiksi. Asiantuntijoiden palvelut tulisi turvata arjessa, kuten koulussa. On myös pystyttävä konsultoimaan erikoissairaanhoitoa, kuten nuorisopsykiatrian erikoislääkäreitä ilman kuukausien mittaista jonotusta. Näin ongelmiin päästäisiin puuttumaan ennen kuin on liian myöhäistä. Tämä on iso haaste. Puolet kaikista mielenterveyden häiriöistä ilmenee ensimmäisen kerran ennen 14 -vuoden ikää ja 75 % alle 25-vuotiaana. 2000-luvulla lisääntynyt nuorten ahdistus- ja masennusoireilu on johtanut mittavaan nuorisopsykiatristen palvelujen kysyntään. Ahdistus ja alakulo ovat tunteita siinä missä ilo ja onnikin. Paljonkohan nuorten ahdistus ja mielenterveyspalvelujen tarve vähenisivät, jos he nukkuisivat yhtä paljon kuin esimerkiksi vielä 1990-luvulla?

Monet nuoret kokevat, että nuorille ei ole enää tarjolla turvallisia aikuisia, joiden kanssa he pääsisivät helposti juttelemaan, silloin kun tarve on suurin. Valtaosa lievästä ja keskivaikeasta oireilusta on hoidettavissa perusterveydenhuollossa. Toisaalta pitää myös tunnustaa se tosiasia, että tuen tarve kasvanee jatkossa entisestään koronaviruksesta aiheutuneiden sosiaalisten kontaktien vähenemisen ja koronavirusta seuraavan taloudellisen taantuman myötä. 

Tieteellinen tutkimus on tuonut lisääntyvästi näyttöä siitä, että liikunta on lääke moneen vaivaan. Tämänhetkinen lasten ja nuorten liikkumattomuus on iso ongelmien aiheuttaja, sekä hyvinvoinnin että talouden haaste. Vain n. 30 % lapsista ja nuorista liikkuu riittävästi. Liikuntasuositus on reipasta liikuntaa ainakin tunti päivässä. Liikkuminen on korvautunut ”ruutuajalla”. Tietokone, puhelin ja TV estävät luontevaa sosiaalista kanssakäymistä ja kuulumista johonkin. Vanhemmat ja heidän esimerkkinsä on avainasemassa. Kiinnitetään tähän huomiota. Liikunnallista kevättä kaikille!

Juha Hänninen

Kaupunginvaltuutettu (kok.) Oulu