Juha Vuorio: Kulttuuripääkaupungin työnäyte Hintanrantaan?

24.9.2021

Kulttuuripääkaupungin työnäyte Hintanrantaan?

Itseäni on ihmetyttänyt pitkään, miksi pitää rakentaa teollisuuslaitoksen tapainen rakennus välittömästi idyllisen Oulujoen rantaan kaupungin ykköspaikoille. Tässä taustaa ihmettelylleni.

Kaupunki kasvaa ja huolimatta vedenkäytön vähenemisen tavoitteista, kasvaa kokonaisvedentarve myöskin. Lisäksi molemmat nykyiset vedenottamot ja -puhdistamot joen eri puolilla Pohjantien ja Erkkolansillan välillä ovat tulossa suurten peruskorjausten vaiheisiin ja näihin sisältyy myös vikaantumisriskejä.

Tämän takia Hintanrantaan valmistellaan kolmatta puhdistamoa, joka itsessään on tietenkin välttämätön. Asia lienee tullut nykyiseen kiireellisyyteensä, koska kaupungin suunnitelmat hankkia vettä Kiiminkijoen latvoilta luontoarvoiltaan arvokkaalta lähdealueelta ovat siirtyneet koko ajan kauemmaksi tulevaisuuteen.

Puhdistamoon käytettävissä oleva alue on rajallinen kooltaan, mutta silti tätä varten tehdyssä konsulttiselvityksessä löytyi kolme toiminnan kannalta järkevää sijoitteluvaihtoehtoa. Selvitys oli muutoinkin hyvin selkeä ja käsitteli vaihtoehtoja eri puolilta kattavan oloisesti. Materiaaleissa oli myös maisema-arkkitehtien tekemänä erinomaisia havainnekuvia.

Vesiasioista vastaava johtokunta käsitteli tätä asiaa kuluvan vuoden tammikuussa ja päätyi noista kolmesta vaihtoehdosta kalleimpaan, rakennuskustannuksiltaan yli 24 miljoonan hankkeeseen (VEA).Tässä vaihtoehdossa välittömään jokirantaan tulee teollisuuslaitoksen tapainen rakennus näkyen selkeästi joelta ja vastarannan virkistysalueelta. Sarkastisesti sanottuna kulttuuripääkaupungin arvon mukaisesti.

Kaksi muuta vaihtoehtoa (VEB ja VEC) ovat 2–3 miljoonaa euroa edullisempia käyttökustannusten ollessa kaikissa vaihtoehdoissa suunnilleen samat. Mutta mikä tärkeintä, vaihtoehto B mahdollistaa nykyisen rantaluonnon ja sen vanhojen rakennusten säilyttämisen.

Nykyinen Hintanranta on varsin idyllinen puustoineen ja kolmine 1900-luvun alkupuolella rakennettuine huvila- tai asuinrakennuksineen, joista keskimmäinen toimii nykyään Myllyojan suuralueen vireänä asukastupana. Vaihtoehto B mahdollistaa haluttaessa kaikkien noiden säilyttämisen ja rannan hyödyntämisen kaupunkilaisten nautittavana.

Optimistina uskon, että kaavahankkeen edetessä löytyy tapoja edetä Oulujoen kulttuurimaiseman ja asukastuvan säilyttävän vaihtoehdon pohjalta.

Juha Vuorio, DI
varavaltuutettu, tarkastuslautakunnan jäsen