Maakuntavero - mistä on kyse?

Tähän asti alueelliset sairaanhoitopiirit ovat toimineet pienellä hallinnolla ja niiden rahoitus on tullut enimmäkseen jäsenkunnilta ja pieneltä osin asiakasmaksuilla. Jäsenkunnat puolestaan ovat keränneet rahoitusta tälle erikoissairaanhoidon osa-alueelleen valtionavuista ja kunnallisesta tuloverosta.

Oulun tapaisten suurten kaupunkien osalta kuntaveron osuus on yleensä huomattava, kun taas monilla alueemme pienillä kunnilla valtionosuudet ovat suuressa osassa. Keskityn tässä kirjoituksessa Oulun näkökohtiin.

Sotemenojen osuus oli viime vuonna 53 % kaikista kuluista. Nuo kulut luonnollisesti pääpiirteissään siirtyvät hyvinvointialueille. Mutta kaupungin tulotkin pienenevät, jopa enemmän.

Alkuvaiheessa kunnat leikkaavat verotustaan reilut 13 %-yksikköä, jolloin esimerkiksi Ouluun olisi jäämässä kunnalliseksi tuloveroksi reilut 7 prosenttia. Saamiamme valtionavustuksia ja osuuksia yhtiöiltä tulevasta yhteisöverosta leikataan myöskin.

Käytännössä valtio perii vähentyneet kunnallisverot tavalla tai toisella. Huolena tuohon liittyy hallituksemme sisältä tulleet esitykset veroprogression nostamiseksi.

Toinen huoli liittyy uuden hallintotason muodostavaan hallintokuluun, varsinkin kun hyvinvointialueita tulee jopa yli 20 kappaletta. Kolmas huoli liittyy lisääntyvän byrokratian aiheuttamaan toiminnan tehottomuuteen, joka on tällaisissa uudistuksissa aina potentiaalinen uhkakuva.

Meillä ongelmaksi muodostuu velkaantuminen. Oulun tapauksessa puhutaan tällä hetkellä 800 miljoonaa lähestyvästä summasta. Kun muutama vuosi aikaisemmin velan suhde tuloihin oli alle 50 %, niin nyt se näyttäisi uudistuksen myötä kasvavan selvästi yli sataan prosenttiin.

Kuitenkin velvoitteiden määrä on edelleen suurempaa kuin olemassa oleva rahoitus, joten tuo suhde jatkaa huononemistaan.

Lisäksi hallituksemme valmistelee parhaillaan myös maakuntaveroa. Tällöin hyvinvointialueet rahoittaisivat omat menonsa tähän tarkoitukseen tulevalla uudella verolla. Tuo voi kuulostaa järkevältä, mutta siihen sisältyy suuri sudenkuoppa.

Suomen alueiden tasapaino on perustunut siihen, että Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat voineet asemansa avulla saada useita taloudellisia etuja, jota on sitten kompensoitu juuri tulonsiirroilla. Nyt maakuntaveron myötä tuo tulontasaus muualle maahan heikkenisi oleellisesti.

Etua heille on tullut muiden alueiden kasvattamista ja kouluttamista nuorista, suuresta osasta usein hyväpalkkaista valtionhallintoa sekä tuolla olevilta yhtiöiden pääkonttoreilta, jotka tuovat tuonne monella tavoin verotuloja.

Lisäksi maakuntaveron myötä maakuntamme sisällä monien pienempien kuntien hyvinvointikuluja tulisi käytännössä alueen keskuskaupungin rahoitettavaksi.

Tekisin näistä kaksi johtopäätöstä. Ensinnäkin soteuudistukseen liittyy useita taloudellisia riskejä. Näistä hallituksemme ei ole ollut kovin kiinnostunut.

Toisekseen maakuntaveron toteutuessa menetämme alueemme keskuskaupunkina huomattavassa määrin taloudellisia toimintamahdollisuuksiamme.

Juha Vuorio
Varavaltuutettu
DI, Oulu