Janne Heikkinen: Kaupungistuminen ei ole uskon asia

Alkuvuodesta PM Juha Sipilä (kesk.) kertoi uskovansa, että kaupungistumisen suunta on muuttumassa pois kasvukeskuksista. Jos tarkastelemme globaalia kehitystä, niin pääministerin kouluarvosanaksi muodostuu kymmenen uskonnosta ja nelonen matematiikasta.

Halusimme tai emme, niin iso osa talouskasvusta tehdään kaupungeissa ja metropolialueilla. Tutkimusten mukaan vuonna 2014 maailman 300 suurinta metropolialuetta tuotti lähes puolet maailmantalouden arvonlisäyksestä.

Kotimaassa suurimpien kaupunkialueiden yhteenlaskettu arvonlisäys on noin 60 prosenttia koko maan luvusta. Maakunnistamme esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi eivät saavuttaisi tuotantolukujaan ilman vahvoja kaupunkikeskuksia. Tämän vuoksi Suomella ei ole yksinkertaisesti varaa olla todellisuuskriittinen kaupungistumisen suhteen.

Kokonaistaloudeltaan merkittävimmät kaupungit löytyvät perinteisistä länsimaista. Euroopan näkökulmasta taloudellisesti nopeimmin kasvavien kaupunkien lista on kuitenkin synkkä. Maailman 20 nopeimmin kasvavasta kaupungista listalle yltää 12 kiinalaiskaupunkia. Euroopasta ainoastaan Budapest voidaan laskea mukaan. Budapestin talous perustuu liike-elämän palveluihin, kauppaan, turismiin sekä metropolin houkuttelevuuteen esimerkiksi start-up-yritysten osalta. Lisäksi se hyötyy Unkarin liikennejärjestelmässä, jossa Budapest muodostaa rautatieyhteyksien solmukohdan.

Kaupunkien taloudellisen menestyksen kannalta ratkaisevia tekijöitä on useita: tuotantoresurssien, kuten pääoman, työvoiman ja luonnonvarojen saatavuus, markkinaläheisyys sekä kuljetus- ja varastointilogistiikan hinta- ja kustannustekijät. Samat lainalaisuudet pätevät Oulun kaupungin ja koko seudun taloudelliseen kehitykseen.

Oulun omilla päätöksillä, esimerkiksi kaavoituksella ja liikennejärjestelmillä, on merkittävä vaikutus kaupungin logistiseen houkuttelevuuteen. Tämän vuoksi oli äärimmäisen tärkeää, että pitkän poikkipuolueellisen vaikuttamistyön tuloksena Oulun sataman väylän syventämiseen löydettiin tarvittavat resurssit. Tähän ei saa kuitenkaan tyytyä. Nyt tarvitaan pikaisesti puolueilta yhteistä näkemystä siitä, mitä megaluokan hankkeita voimme seuraavaksi edistää yhdessä pohjoisen työn puolesta.

Liikenne ei tietystikään ratkaise kaikkea. Maailmalla kaikki nopeasti kasvavat kaupungit ovat väestöltään miljoonakaupunkeja. Tämä johtuu siitä, että yleensä suurissa kaupungeissa tuotantotekijöiden, kuten koulutetun työvoiman saatavuus on hyvää. Jos haluamme saada Oulun seudun talouden kasvuun, vaatii se yliopiston ja korkeakoulujen merkityksen tunnistamista taloudellisen kehityksen moottorina. Tarvitsemme korkeakoulut tuottamaan runsaasti tietoperusteiseen työhön pystyviä työntekijöitä. Huomiota pitää kiinnittää erityisesti uusien liiketoimintamallien, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja lanseeraamiseen, eli innovaatiotoimintaan ja tietoperustaiseen kasvuun.

Jokaisen hitaasta työllisyyskasvusta huolestuneen olisi syytä olla kiinnostunut kaupungistumisen mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Suomea on vaivannut vientikilpailukyvyn ongelmat ja Euroopan hidas talouskasvu jo pitkään, eikä meillä ole varaa toiseen menetettyyn vuosikymmeneen. Sen vuoksi tulevaisuuden taloudellisessa kilpailussa laitan omat panokseni kaupunkien varaan.

Janne Heikkinen
Oulun kaupunginvaltuutettu (kok.)
Kokoomuksen Oulun uuden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 10.5.2017.

Verkkouutiset

Kaikki uutiset

  • Share with frends

  • Tweet
  • facebook
  • Google+
  • LinkeIn